Till toppen
The 3 steps are Choose table, Choose variable and Show result. You are currently at Välj variabel

Områdesserierna

Välj variabler

Ja
Helsingin kaupunki, kaupunkitutkimus ja -tilastot
023j
Helsingin seudun aluesarjat -tilastotietokanta
Nu har du hamnat på en sida där du ska välja variabler och värden för dessa.
Markera ditt val och tryck på knappen 'Fortsätt'. Markeringstips
Obligatoriskt

Valda 1 Totalt 5

Valda 0 Totalt 3

Valfri variabel
Obligatoriskt
Sökfält för att markera värden i listan1870 , 1880 , 1890 ,

Valda 1 Totalt 7

Antal valda celler är:
(maximalt tillåtna antal är 300 000)

Presentation på skärmen är begränsad till 1 000 rader och 30 kolumner

Antal valda celler överstiger tillåtna 300 000
Tietosisältö
Sisältää tietoa Helsingin väestön ammatissa toimivuudesta sukupuolen mukaan. Huomioitavaa # 1. Ammatissa toimivuuden käsitteestä: ” Väestö on esillä olevassa julkaisussa, samaten kuin aikaisemminkin, ryhmitetty noudattamalla sitä periaatetta, että toiselta puolen on erotettu ne henkilöt, jotka, olkootpa työnantajina tai työnottajina, toimivat jossakin ammatissa tai elinkeinossa, ja toiselta puolen kaikki ne, joilla näiden luona on mieskohtaisen tai kotipalvelijan paikka. Kummassakin pääluokassa on sitä paitsi pidetty erillään ne, jotka itse ottavat osaa ammattityöhön, ja ne, jotka eivät sitä tee, mutta jotka perheenjäseninä tai muuten talouskuntaan kuuluvina saavat toimeentulonsa ensin mainittujen elinkeinosta. Nämä, kaikkea itsenäistä ammattitoimintaa vailla olevat talouskunnan jäsenet ovat etupäässä alaikäisiä tai nuoria henkilöitä, jotka eivät vielä ole päässeet tuottavien luokkien riveihin, sekä yli-ikäisiä, jotka ovat eläneet tuottavan iän ohi.” (Väestön ryhmitys ammatin ja elinkeinon mukaan Helsingissä, Turussa, Viipurissa, Tampereella, Nikolainkaupungissa, Porissa ja Oulussa joulukuun 7 p. 1910. Suomen virallinen tilasto 6: 48. Tilastollinen päätoimisto. Helsinki 1916. S. 1) #2. Henkilöllinen palveluskunta v. 1920: lukuun sisältyvät myös palveluskunnan lapset. #3. Vuoden 1870 luvut eivät ole täysin verrannollisia myöhempien väestölaskentavuosien vastaaviin tietoihin pääasiallisesti siitä syystä, että ensin mainitun vuoden väestölaskenta käsitti suhteellisesti suuren luvun henkilöitä (kaikkiaan 2491) joiden ammatti oli tuntematon; v. 1900 väestölaskennassa on taas henkilölliseen palveluskuntaan luettu suurehko joukko sellaisia henkilöitä, jotka muissa väestölaskennoissa nähtävästi on viety ammatissa toimiviin. (Tilastollinen vuosikirja 1942/43, s. 31) #4. Lisää tietoa väestön elinkeinosta ja tietojen vertailtavuudesta, ks. tilastollisia tiedonantoja nro 63 Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1870-1975, s.5-9, 13-14, sekä Piirteitä Helsingin väestön ammattiryhmityksestä vuosina 1870-1910 (Yhteiskuntataloudellinen aikakauskirja 1914, s. 179 ->)
5. Ammatissa toimivuuden käsitteestä nykypäivänä: Tieto ammatissa toimivuudesta kertoo, onko henkilö kuluneen vuoden aikana pääasiassa kuulunut taloudellisesti aktiiviin väestöön. Tällöin on ammatissa toimivaan väestöön luettu kaikki 15-74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden aikana olivat yhteensä vähintään kuusi kuukautta työssä ja/tai työttömänä. Määritettäessä henkilön pääasiallista toimintaa on vuoden 1985 väestölaskennasta lähtien käytetty työvoimakäsitettä, jossa viiteajanjaksona on vuoden sijaan sen viimeinen viikko. Ammatissa toimivuus -käsitteellä voidaan kuitenkin tuottaa rinnakkaisia tietoja henkilön työssäkäynnistä. (Tilastokeskus https://www.stat.fi/meta/kas/index.html?P, viitattu 6.7.2015)
6. Lisätietoja ammateista ja elinkeinoista ja niiden keräämisestä väestölaskentojen yhteydessä saa julkaisuarkisto Doriasta, jonne on digitoitu vanhoja väestölaskenta-aineistoja. http://www.doria.fi/handle/10024/67160/browse?type=dateissued
7. Verrattaessa lukuja esimerkiksi henkikirjoihin perustuvaan väkilukusarjaan, on väestölaskentojen kohdeperusjoukko selvästi alipeittoinen. Lähteet
Tilastollinen vuosikirja 1942/43 (taul. 28), perustuu vuosien 1870-1930 väestölaskentoihin. väestölaskenta-aineistoja. http://www.doria.fi/handle/10024/67160/browse?type=dateissued
7. Verrattaessa lukuja esimerkiksi henkikirjoihin perustuvaan väkilukusarjaan, on väestölaskentojen kohdeperusjoukko selvästi alipeittoinen. Lähteet
Tilastollinen vuosikirja 1942/43 (taul. 28), perustuu vuosien 1870-1930 väestölaskentoihin. väestölaskenta-aineistoja. http://www.doria.fi/handle/10024/67160/browse?type=dateissued
7. Verrattaessa lukuja esimerkiksi henkikirjoihin perustuvaan väkilukusarjaan, on väestölaskentojen kohdeperusjoukko selvästi alipeittoinen.
julkaisuarkisto Doriasta, jonne on digitoitu vanhoja väestölaskenta-aineistoja. http://www.doria.fi/handle/10024/67160/browse?type=dateissued
7. Verrattaessa lukuja esimerkiksi henkikirjoihin perustuvaan väkilukusarjaan, on väestölaskentojen kohdeperusjoukko selvästi alipeittoinen.
VANHOJA VÄESTÖLASKENTA-AINEISTOJA. HTTP://WWW.DORIA.FI/HANDLE/10024/67160/BROWSE?TYPE='dateissued
7. Verrattaessa lukuja esimerkiksi henkikirjoihin perustuvaan väkilukusarjaan, on väestölaskentojen kohdeperusjoukko selvästi alipeittoinen.