Alkuun
The 3 steps are Choose table, Choose variable and Show result. You are currently at Valitse muuttujat

2. 023j -- Helsingin väestön ammatissa toimivuus sukupuolen mukaan 1870-1930

Valitse muuttujat

Kyllä
Helsingin kaupunki, kaupunkitutkimus ja -tilastot
023j
Helsingin seudun aluesarjat -tilastotietokanta
Now you have come to the page, Choose variable. This page give you the oportunity to select which variables and values you want to display in your result of the table. A variable is a property of a statistical unit. The page is divided into several boxes, one for each variable, where you can select values by click to highlight one or more values. It always starts with the statistics variable which is the main value counted in the table.
Merkitse valintasi ja valitse esitysmuoto (taulukko ruutuun tai tiedostomuoto). Valintaohje
Pakollinen

Valittu 1 Yhteensä 5

Valittu 0 Yhteensä 3

Valinnainen muuttuja
Pakollinen
Kenttä tietyn arvon etsimiseen listasta. Nämä ovat esimerkkejä haettavista arvoista.1870 , 1880 , 1890 ,

Valittu 1 Yhteensä 7

Valittuja taulukkosoluja:
(enimmäisraja on 300 000)

Selailunäkymä on rajoitettu 1 000 riviin ja 30 sarakkeeseen

Valittujen solujen määrä ylittää enimmäismäärän 300 000
Tietosisältö
Sisältää tietoa Helsingin väestön ammatissa toimivuudesta sukupuolen mukaan. Huomioitavaa # 1. Ammatissa toimivuuden käsitteestä: ” Väestö on esillä olevassa julkaisussa, samaten kuin aikaisemminkin, ryhmitetty noudattamalla sitä periaatetta, että toiselta puolen on erotettu ne henkilöt, jotka, olkootpa työnantajina tai työnottajina, toimivat jossakin ammatissa tai elinkeinossa, ja toiselta puolen kaikki ne, joilla näiden luona on mieskohtaisen tai kotipalvelijan paikka. Kummassakin pääluokassa on sitä paitsi pidetty erillään ne, jotka itse ottavat osaa ammattityöhön, ja ne, jotka eivät sitä tee, mutta jotka perheenjäseninä tai muuten talouskuntaan kuuluvina saavat toimeentulonsa ensin mainittujen elinkeinosta. Nämä, kaikkea itsenäistä ammattitoimintaa vailla olevat talouskunnan jäsenet ovat etupäässä alaikäisiä tai nuoria henkilöitä, jotka eivät vielä ole päässeet tuottavien luokkien riveihin, sekä yli-ikäisiä, jotka ovat eläneet tuottavan iän ohi.” (Väestön ryhmitys ammatin ja elinkeinon mukaan Helsingissä, Turussa, Viipurissa, Tampereella, Nikolainkaupungissa, Porissa ja Oulussa joulukuun 7 p. 1910. Suomen virallinen tilasto 6: 48. Tilastollinen päätoimisto. Helsinki 1916. S. 1) #2. Henkilöllinen palveluskunta v. 1920: lukuun sisältyvät myös palveluskunnan lapset. #3. Vuoden 1870 luvut eivät ole täysin verrannollisia myöhempien väestölaskentavuosien vastaaviin tietoihin pääasiallisesti siitä syystä, että ensin mainitun vuoden väestölaskenta käsitti suhteellisesti suuren luvun henkilöitä (kaikkiaan 2491) joiden ammatti oli tuntematon; v. 1900 väestölaskennassa on taas henkilölliseen palveluskuntaan luettu suurehko joukko sellaisia henkilöitä, jotka muissa väestölaskennoissa nähtävästi on viety ammatissa toimiviin. (Tilastollinen vuosikirja 1942/43, s. 31) #4. Lisää tietoa väestön elinkeinosta ja tietojen vertailtavuudesta, ks. tilastollisia tiedonantoja nro 63 Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1870-1975, s.5-9, 13-14, sekä Piirteitä Helsingin väestön ammattiryhmityksestä vuosina 1870-1910 (Yhteiskuntataloudellinen aikakauskirja 1914, s. 179 ->)
5. Ammatissa toimivuuden käsitteestä nykypäivänä: Tieto ammatissa toimivuudesta kertoo, onko henkilö kuluneen vuoden aikana pääasiassa kuulunut taloudellisesti aktiiviin väestöön. Tällöin on ammatissa toimivaan väestöön luettu kaikki 15-74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden aikana olivat yhteensä vähintään kuusi kuukautta työssä ja/tai työttömänä. Määritettäessä henkilön pääasiallista toimintaa on vuoden 1985 väestölaskennasta lähtien käytetty työvoimakäsitettä, jossa viiteajanjaksona on vuoden sijaan sen viimeinen viikko. Ammatissa toimivuus -käsitteellä voidaan kuitenkin tuottaa rinnakkaisia tietoja henkilön työssäkäynnistä. (Tilastokeskus https://www.stat.fi/meta/kas/index.html?P, viitattu 6.7.2015)
6. Lisätietoja ammateista ja elinkeinoista ja niiden keräämisestä väestölaskentojen yhteydessä saa julkaisuarkisto Doriasta, jonne on digitoitu vanhoja väestölaskenta-aineistoja. http://www.doria.fi/handle/10024/67160/browse?type=dateissued
7. Verrattaessa lukuja esimerkiksi henkikirjoihin perustuvaan väkilukusarjaan, on väestölaskentojen kohdeperusjoukko selvästi alipeittoinen. Lähteet
Tilastollinen vuosikirja 1942/43 (taul. 28), perustuu vuosien 1870-1930 väestölaskentoihin. väestölaskenta-aineistoja. http://www.doria.fi/handle/10024/67160/browse?type=dateissued
7. Verrattaessa lukuja esimerkiksi henkikirjoihin perustuvaan väkilukusarjaan, on väestölaskentojen kohdeperusjoukko selvästi alipeittoinen. Lähteet
Tilastollinen vuosikirja 1942/43 (taul. 28), perustuu vuosien 1870-1930 väestölaskentoihin. väestölaskenta-aineistoja. http://www.doria.fi/handle/10024/67160/browse?type=dateissued
7. Verrattaessa lukuja esimerkiksi henkikirjoihin perustuvaan väkilukusarjaan, on väestölaskentojen kohdeperusjoukko selvästi alipeittoinen.
julkaisuarkisto Doriasta, jonne on digitoitu vanhoja väestölaskenta-aineistoja. http://www.doria.fi/handle/10024/67160/browse?type=dateissued
7. Verrattaessa lukuja esimerkiksi henkikirjoihin perustuvaan väkilukusarjaan, on väestölaskentojen kohdeperusjoukko selvästi alipeittoinen.
VANHOJA VÄESTÖLASKENTA-AINEISTOJA. HTTP://WWW.DORIA.FI/HANDLE/10024/67160/BROWSE?TYPE='dateissued
7. Verrattaessa lukuja esimerkiksi henkikirjoihin perustuvaan väkilukusarjaan, on väestölaskentojen kohdeperusjoukko selvästi alipeittoinen.