Områdesseriernas arkivdatabas

Merkintöjen selitykset:
.. (kaksi pistettä), tietoa ei ole saatu tai se on liian epävarma ilmoitettavaksi;
. (piste), loogisesti mahdoton esitettäväksi;
0 (nolla), suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä. Rakennuskanta Tietosisältö
Sisältää tietoa rakennuksista (lukumäärä, kerrosala) käyttötarkoituksen/kerrosluvun ja valmistumisvuoden mukaan 31.12. Aluerajat
Helsingin seudun muodostavat neljä pääkaupunkiseudun kuntaa Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ja kymmenen kehyskuntaa: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo Tuusula ja Vihti. Summatasoina taulukossa ovat pääkaupunkiseutu, kehysalue, Helsingin seutu ja Suomi. Lisäksi taulukossa on summataso Uusimaa, joka kattaa Helsingin seudun lisäksi kunnat Askola, Hanko, Inkoo, Karkkila, Lapinjärvi, Lohja (1.1.2013 yhdistyneet Lohja, Karjalohja, Nummi-Pusula), Loviisa (1.1.2010 yhdistyneet Loviisa, Pernaja, Ruotsinpyhtää, Liljendal), Myrskylä, Porvoo, Pulkkila, Raasepori ja Siuntio. Aluejako vastaa tilastovuotta seuraavan vuoden tammikuun 1. päivän tilannetta. Vuoden 2009 alussa lounaisosa Sipoon kunnasta (nyk. Östersundomin alue) sekä niin sanottu Västerkullan kiilan alue Vantaan kaupungista liitettiin osaksi Helsinkiä. Tämä tulee ottaa huomioon verrattaessa tilastovuosien 2002-2007 lukuja tilastovuosien 2008- lukuihin koskien Helsinkiä, Vantaata ja Sipoota sekä summatasoja pääkaupunkiseutu ja kehysalue. Helsingin seutu on asunto- ja työmarkkina-alue. Tietolähde
Tilastokeskus Kohdejoukko ja rajaus
Rakennuksella tarkoitetaan erillistä, sijaintipaikalleen kiinteästi rakennettua tai pystytettyä, omalla sisäänkäynnillä varustettua rakennelmaa, joka sisältää eri toimintoihin tarkoitettua
katettua ja yleensä ulkoseinien tai muista rakennelmista (rakennuksista) erottavien seinien
rajoittamaa tilaa. Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten pinta-alat ja se ullakon tai kellarikerrosten ala, jossa on asuin- tai työhuoneita tai muita rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Kerrosala on vaakasuora pinta-ala, jota rajoittavat kerrosten seinien ulkopinnat tai niiden ajateltu jatke ulkoseinien pinnassa olevien aukkojen ja koristeosien osalta.
Rakennuksen tilavuus lasketaan Suomen standardoimisliiton standardin SFS 2460, RT 120.12 mukaisesti. Luokitukset
KÄYTTÖTARKOITUS määräytyy sen mukaan, mihin suurinta osaa rakennuksen kerrosalasta käytetään. Rakennustilastoissa käytetyt pääryhmät ovat asuinrakennukset, liikerakennukset, toimistorakennukset, liikenteen rakennukset, hoitoalan rakennukset, kokoontumisrakennukset, opetusrakennukset, teollisuusrakennukset, varastorakennukset, palo- ja pelastustoimen rakennukset, muut rakennukset. Rakennusluokitus on esitetty Tilastokeskuksen käsikirjassa Rakennusluokitus 1994. Kaikkia rakennusluokituksen luokkia ei ole luettu mukaan Tilastokeskuksen rakennuskantaan. Vuoden 2000 tilastoista lähtien on rakennusten tilastointiperusteita muutettu
siten, että vakinaisesti asutut vapaa-ajan asunnot on luokiteltu asuinrakennusten luokkaan
erilliset pientalot. Rakennuskantatilastoon ei pääsääntöisesti sisälly kesämökit eikä mm. maatalousrakennukset. Asuinrakennukset on jaoteltu alaryhmiin erilliset pientalot, rivi- ja ketjutalot, asuinkerrostalot alle 4 kerrosta ja asuinkerrostalot 4 kerrosta. VALMISTUMISVUODELLA tarkoitetaan vuotta, jona rakennus valmistui käyttökuntoon. Jos valmistumisvuosi on aikaisempi kuin 1980, on valmistumisvuodeksi voitu ilmoittaa peruskorjausvuosi. Aikasarja
Tiedot ovat vuodesta 2002 lähtien. Päivitystiheys
Vuosittain