Områdesserierna

Merkintöjen selitykset:
.. (kaksi pistettä), tietoa ei ole saatu, se on liian epävarma ilmoitettavaksi tai se on salattu;
. (piste), loogisesti mahdoton esitettäväksi;
0 (nolla), suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä. Väkiluku Tietosisältö
Sisältää tietoja seudulla vakituisesti asuvasta väestöstä sukupuolen ja kansalaisuuden mukaan 1.tammikuuta. Aluerajat
Helsingin seudun muodostavat neljä pääkaupunkiseudun kuntaa Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ja kymmenen kehyskuntaa Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Summatasoina taulukossa ovat pääkaupunkiseutu, kehysalue, Helsingin seutu. Lisäksi taulukossa on summataso Uusimaa, joka kattaa Helsingin seudun lisäksi kunnat Askola, Hanko, Inkoo, Karkkila, Lapinjärvi, Lohja, Loviisa (ent. Loviisa, Pernaja, Ruotsinpyhtää ja Liljendal), Myrskylä, Porvoo, Pulkkila, Raasepori ja Siuntio. Aluejako vastaa tilastovuoden tammikuun 1. päivän tilannetta. Vuoden 2009 alussa lounaisosa Sipoon kunnasta (nyk. Östersundomin alue) sekä niin sanottu Västerkullan kiilan alue Vantaan kaupungista liitettiin osaksi Helsinkiä. Tämä tulee ottaa huomioon verrattaessa tilastovuosien 2000-2008 väestölukuja tilastovuosien 2009- lukuihin koskien Helsinkiä, Vantaata ja Sipoota sekä summatasoja pääkaupunkiseutu ja kehysalue. Helsingin seutu on asunto- ja työmarkkina-alue. Tietolähde
Tilastokeskus Kohdejoukko ja rajaus
Väestöllä tarkoitetaan kunnassa vakituisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla Digi- ja väestötietoviraston (DVV, vuoteen 2019 saakka Väestörekisterikeskus) ylläpitämän väestötietojärjestelmän mukaan on kotipaikka kunnassa vuodenvaihteessa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta, samoin ne Suomen kansalaiset, jotka asuvat tilapäisesti ulkomailla.
Ulkomaalaisella on kotipaikka kunnassa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikanhakija saa kotipaikan vasta, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty.
Kunnassa asuvat vieraan valtion lähetystöön, kaupalliseen edustustoon tai lähetetyn konsulin virastoon kuuluvat henkilöt sekä näiden perheenjäsenet ja henkilökohtainen palveluskunta eivät kuulu kunnan väestöön, elleivät ole Suomen kansalaisia. Sen sijaan Suomen ulkomailla olevien lähetystöjen ja kaupallisten edustustojen suomalainen henkilökunta sekä YK:n rauhanturvajoukoissa palvelevat luetaan kunnan väestöön. Vuoteen 1989 asti käytettiin tammikuun 1. päivän väestötiedon lähteenä henkikirjoitettua väestöä. Tämän jälkeen, eli 1.1.1990 alkaen siirryttiin rekisteripohjaiseen väestöön.
Vuodenvaihteessa 1993/94 alettiin käyttää väestötietolain (507/93) mukaisesti vuodenvaihteen asukaslukua, joka korvasi aiemmin käytetyn tammikuun 1. päivän tilanteen. Erona aikaisempaan on, että vuodenvaihteen asukasluvussa eivät ole mukana vuoden ensimmäisenä päivänä syntyneet ja muuttaneet.
Vuodenvaihteesta 1995/96 lähtien asukaslukutietoa muodostettaessa otetaan huomioon kaikki tammikuun loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen/Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmään saadut edellisen vuoden muutostiedot (1.1.1990: seuraavan toukokuun loppuun, 1.1.1991-95: seuraavan maaliskuun loppuun). Luokitukset
KANSALAISUUS Kansalaisuudella tarkoitetaan jonkin maan kansalaisena olemista. Yleensä kansalaisuus saadaan syntyessä, mutta se voidaan vaihtaa muutettaessa toiseen maahan asumaan. Henkilöllä voi olla myös useamman maan kansalaisuus (kansalaisuuslaki 2003/359 ja kansalaisuusasetus 1985/699). Jos henkilöllä on kahden maan kansalaisuus, joista toinen on Suomen, hän on tilastoissa Suomen kansalaisena. Jos Suomessa asuvalla ulkomaan kansalaisella on useita ulkomaiden kansalaisuuksia, hän on rekisterissä ja tilastoissa sen maan kansalaisena, jonka passilla hän on maahan tullut. Taulussa valtiot on luokiteltu maanosiin ja edelleen maaryhmiin. Mikäli kansalaisuuden edustajaa ei ole ollut Suomessa vuodesta 1999, kyseistä valtiota ei ole listassa lainkaan. Ryhmittelyperusteet löytyvät erillisestä tiedostosta (ks. kuvaus). Britannia on summattu on vuoteen 2021 EU-maihin ja sen jälkeen ryhmään Muu Pohjois- ja Länsi-Eurooppa. Tietojen salaus: mikäli kansalaisuuden edustajia on tilastossa alle 10, tieto on salattu. Aikasarja
Tiedot ovat vuodesta 1999 lähtien. Tietojenkeruumenetelmät
Tiedot henkilöiden asuinpaikasta saadaan väestötietojärjestelmään muuttoilmoituksen kautta. Päivitystiheys
Vuosittain Asiasanat
väestö, sukupuoli, kansalaisuus