Områdesserierna

Merkintöjen selitykset:
.. (kaksi pistettä), tietoa ei ole saatu tai se on liian epävarma ilmoitettavaksi;
. (piste), loogisesti mahdoton esitettäväksi;
0 (nolla), suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä. Tietosisältö
Sisältää tietoa rakennuksista (lukumäärä, kerrosala) käyttötarkoituksen/kerrosluvun ja valmistumisvuoden mukaan 31.12. Aluerajat
Tilastossa käytetään 1.1.2021 aluejakoa.
Helsingin seudun muodostavat neljä pääkaupunkiseudun kuntaa Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ja kymmenen kehyskuntaa: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo Tuusula ja Vihti. Helsingin seutu on asunto- ja työmarkkina-alue. Uudenmaan maakunta muodostuu Helsingin, Raaseporin, Loviisan ja Porvoon seutukunnissa. Uusimaa kuuluu EU-alueluokituksessa NUTS-3-luokkaan. Helsingin seutukuntaan kuuluvat Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Karkkila, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa ja Vihti.
Raaseporin seutukuntaan kuuluvat Hanko, Inkoo ja Raasepori.
Loviisan seutukuntaan kuuluvat Lapinjärvi ja Loviisa.
Porvoon seutukuntaan kuuluvat Askola, Myrskylä, Pukkila ja Porvoo. Seutukunnat kuuluvat EU-alueluokituksessa NUTS-4-luokkaan. Luokitukset
Tilastovuodesta 2020 alkaen käytössä on Rakennusluokitus 2018. Kaikkia rakennusluokituksen luokkia ei ole luettu mukaan Tilastokeskuksen rakennuskantaan. Lisätietoja rakennusluokituksesta löytyy osoitteesta: https://www2.stat.fi/fi/luokitukset/rakennus/ Rakennuskantaan ei pääsääntöisesti sisälly kesämökit eikä mm. maatalousrakennukset. Rakennuksen luokittelu käyttötarkoituksen mukaan johonkin luokkaan määräytyy pääasiassa sen perusteella, mihin suurinta osaa rakennuksen kerrosalasta käytetään. Valmistumisvuodella tarkoitetaan vuotta, jona rakennus valmistui käyttökuntoon. Jos valmistumisvuosi on aikaisempi kuin 1980, on valmistumisvuodeksi voitu ilmoittaa peruskorjausvuosi. Kohdejoukko ja rajaus
Rakennuksella tarkoitetaan erillistä, sijaintipaikalleen kiinteästi rakennettua tai pystytettyä, omalla sisäänkäynnillä varustettua rakennelmaa, joka sisältää eri toimintoihin tarkoitettua
katettua ja yleensä ulkoseinien tai muista rakennelmista (rakennuksista) erottavien seinien
rajoittamaa tilaa. Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten pinta-alat ja se ullakon tai kellarikerrosten ala, jossa on asuin- tai työhuoneita tai muita rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Kerrosala on vaakasuora pinta-ala, jota rajoittavat kerrosten seinien ulkopinnat tai niiden ajateltu jatke ulkoseinien pinnassa olevien aukkojen ja koristeosien osalta.
Rakennuksen tilavuus lasketaan Suomen standardoimisliiton standardin SFS 2460, RT 120.12 mukaisesti. Tietolähde
Tilastokeskus Päivitystiheys
Vuosittain

Alue

Tilastossa käytetään 1.1.2021 aluejakoa koko aikasarjassa.

Rakennuksen käyttötarkoitus

Tilastossa on käytössä uusi rakennusluokitus (Rakennusluokitus 2018). Rakennuskantapäättelyä on muutettu siten, että vuodesta 2020 alkaen kesämökkikanta muodostetaan uuden rakennusluokituksen luokkaan 021 (Vapaa-ajan asuinrakennkset) kuuluvista rakennuksista. Uuden rakennusluokituksen mukaan myös vuokrattavat lomamökit luokitellaan vapaa ajan asuinrakennuksiin, kun ne edellisessä luokituksessa kuuluivat liikerakennusten luokkaan (124). Samassa yhteydessä ns. mummonmökkit poistuivat kesämökkikannasta. Edellä kuvatun rakennuskantapäättelyn vaikutus näkyy aikasarjatarkastelussa siten, että varsinaiseen rakennuskantaan sisältyvien rakennusten määrä pieneni hieman edellisvuodesta (sekä vanhan että uuden rakennusluokituksen mukaan tarkastetuna).