Alkuun
The 3 steps are Choose table, Choose variable and Show result. You are currently at Valitse muuttujat

Väestö äidinkielen (kaikki kielet) ja iän mukaan 31.12.

Valitse muuttujat

3.5.2024
Henkilöä
30.4.2025
21.12.2010
Tilastokeskus ja Helsingin kaupunki, kaupunkitutkimus ja -tilastot
SSVAVR04
Helsingin seudun aluesarjat
Now you have come to the page, Choose variable. This page give you the oportunity to select which variables and values you want to display in your result of the table. A variable is a property of a statistical unit. The page is divided into several boxes, one for each variable, where you can select values by click to highlight one or more values. It always starts with the statistics variable which is the main value counted in the table.
Merkitse valintasi ja valitse esitysmuoto (taulukko ruutuun tai tiedostomuoto). Valintaohje
Pakollinen
Kenttä tietyn arvon etsimiseen listasta. Nämä ovat esimerkkejä haettavista arvoista.Helsinki , Espoo , Vantaa ,

Valittu 0 Yhteensä 18

Pakollinen
Kenttä tietyn arvon etsimiseen listasta. Nämä ovat esimerkkejä haettavista arvoista.Väestö yhteensä , 0-vuotiaat , 1-vuotiaat ,

Valittu 0 Yhteensä 45

Pakollinen
Kenttä tietyn arvon etsimiseen listasta. Nämä ovat esimerkkejä haettavista arvoista.RYHMÄ: Kaikki äidinkielet , RYHMÄ: Suomi, saame ja ruotsi , Suomi ,

Valittu 0 Yhteensä 199

Pakollinen
Kenttä tietyn arvon etsimiseen listasta. Nämä ovat esimerkkejä haettavista arvoista.1999 , 2000 , 2001 ,

Valittu 1 Yhteensä 25

Valittuja taulukkosoluja:
(enimmäisraja on 300 000)

Selailunäkymä on rajoitettu 1 000 riviin ja 30 sarakkeeseen

Valittujen solujen määrä ylittää enimmäismäärän 300 000
Merkintöjen selitykset:
.. (kaksi pistettä), tietoa ei ole saatu, se on liian epävarma ilmoitettavaksi tai se on salattu;
. (piste), loogisesti mahdoton esitettäväksi;
0 (nolla), suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä.
Väkiluku Tietosisältö
Sisältää tietoja seudulla vakituisesti asuvasta väestöstä iän ja äidinkielen mukaan 1. tammikuuta.
Aluerajat
Helsingin seudun muodostavat neljä pääkaupunkiseudun kuntaa Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ja kymmenen kehyskuntaa Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti.
Summatasoina taulukossa ovat pääkaupunkiseutu, kehysalue ja Helsingin seutu. Lisäksi taulukossa on summataso Uusimaa, joka kattaa Helsingin seudun lisäksi kunnat Askola, Hanko, Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Lapinjärvi, Lohja, Loviisa (alk 1.1.2010 yhdistyneet Loviisa, Pernaja, Ruotsinpyhtää, Liljendal), Myrskylä, Nummi-Pusula, Porvoo, Pulkkila, Raasepori ja Siuntio. Aluejako vastaa tilastovuoden tammikuun 1. päivän tilannetta. Vuoden 2009 alussa lounaisosa Sipoon kunnasta (nyk. Östersundomin alue) sekä niin sanottu Västerkullan kiilan alue Vantaan kaupungista liitettiin osaksi Helsinkiä. Tämä tulee ottaa huomioon verrattaessa tilastovuosien 2002-2008 väestölukuja tilastovuosien 2009- lukuihin koskien Helsinkiä, Vantaata ja Sipoota sekä summatasoja pääkaupunkiseutu ja kehysalue. Helsingin seutu on asunto- ja työmarkkina-alue. Tietolähde
Tilastokeskus
Kohdejoukko ja rajaus
Väestöllä tarkoitetaan kunnassa vakituisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla Digi- ja väestötietoviraston (DVV, vuoteen 2019 saakka Väestörekisterikeskus) ylläpitämän väestötietojärjestelmän mukaan on kotipaikka kunnassa vuodenvaihteessa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta, samoin ne Suomen kansalaiset, jotka asuvat tilapäisesti ulkomailla.
Ulkomaalaisella on kotipaikka kunnassa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikanhakija saa kotipaikan vasta, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty.
Kunnassa asuvat vieraan valtion lähetystöön, kaupalliseen edustustoon tai lähetetyn konsulin virastoon kuuluvat henkilöt sekä näiden perheenjäsenet ja henkilökohtainen palveluskunta eivät kuulu kunnan väestöön, elleivät ole Suomen kansalaisia. Sen sijaan Suomen ulkomailla olevien lähetystöjen ja kaupallisten edustustojen suomalainen henkilökunta sekä YK:n rauhanturvajoukoissa palvelevat luetaan kunnan väestöön.
Vuoteen 1989 asti käytettiin tammikuun 1. päivän väestötiedon lähteenä henkikirjoitettua väestöä. Tämän jälkeen, eli 1.1.1990 alkaen siirryttiin rekisteripohjaiseen väestöön.
Vuodenvaihteessa 1993/94 alettiin käyttää väestötietolain (507/93) mukaisesti vuodenvaihteen asukaslukua, joka korvasi aiemmin käytetyn tammikuun 1. päivän tilanteen. Erona aikaisempaan on, että vuodenvaihteen asukasluvussa eivät ole mukana vuoden ensimmäisenä päivänä syntyneet ja muuttaneet.
Vuodenvaihteesta 1995/96 lähtien asukaslukutietoa muodostettaessa otetaan huomioon kaikki tammikuun loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen/Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmään saadut edellisen vuoden muutostiedot (1.1.1990: seuraavan toukokuun loppuun, 1.1.1991-95: seuraavan maaliskuun loppuun).
Luokitukset
IKÄ tarkoittaa henkilön ikää kokonaisina vuosina. Tieto on saatu väestötietojärjestelmästä. Ikätieto on esitetty taulussa sellaisten kielten/kieliryhmien osalta joiden puhujia on kunnassa vähintään 10.
ÄIDINKIELI -tieto on saatu väestötietojärjestelmästä. Samalla kun vanhemmat ilmoittavat syntyneelle lapselle rekisteriin nimen, he ilmoittavat lapsen kielen. Kieli säilyy samana väestötietojärjestelmässä, ellei sitä erikseen muuteta. Kielet on koodattu Väestörekisterikeskuksessa ISO 639-1 -standardin mukaisesti. Taulu sisältää kaikkiaan 186 kieltä sekä kieliryhmittelyn. Kunkin kieliryhmän alla on lueteltu ao. ryhmään luokitetut kielet. Tietojen salaus: mikäli kielen edustajia on tilastossa alle 10, tieto on salattu. Aikasarja
Tiedot ovat vuodesta 1999 lähtien.
Tietojenkeruumenetelmät
Tiedot henkilöiden asuinpaikasta saadaan väestötietojärjestelmään muuttoilmoituksen kautta.
Päivitystiheys
Vuosittain
Asiasanat
väestö, ikä, sukupuoli, äidinkieli