Alkuun

15 vuotta täyttäneet pääas.toiminnan, koulutusasteen, sukupuolen ja äidinkielen mukaan 31.12.2001-

Valitse muuttujat

Merkitse valintasi ja valitse esitysmuoto (taulukko ruutuun tai tiedostomuoto). Valintaohje
Pakollinen
Kenttä tietyn arvon etsimiseen listasta. Nämä ovat esimerkkejä haettavista arvoista.Helsinki , Espoo , Vantaa ,

Valittu 0 Yhteensä 19

Pakollinen

Valittu 0 Yhteensä 3

Pakollinen

Valittu 0 Yhteensä 4

Pakollinen

Valittu 0 Yhteensä 5

Pakollinen

Valittu 0 Yhteensä 4

Pakollinen
Kenttä tietyn arvon etsimiseen listasta. Nämä ovat esimerkkejä haettavista arvoista.2001 , 2002 , 2003 ,

Valittu 1 Yhteensä 19

Valittuja taulukkosoluja:
(enimmäisraja on 100 000)

Selailunäkymä on rajoitettu 1 000 riviin ja 30 sarakkeeseen

Valittujen solujen määrä ylittää enimmäismäärän 100 000
Merkintöjen selitykset:
.. (kaksi pistettä), tietoa ei ole saatu tai se on liian epävarma ilmoitettavaksi;
. (piste), loogisesti mahdoton esitettäväksi;
0 (nolla), suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä. Tietosisältö
Sisältää tietoja väestöstä koulutuksen, pääasiallisen toiminnan, sukupuolen ja äidinkielen mukaan. Aluerajat
Helsingin seudun muodostavat neljä pääkaupunkiseudun kuntaa Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ja kymmenen kehyskuntaa: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo Tuusula ja Vihti. Helsingin seutu on asunto- ja työmarkkina-alue. Kohdejoukko ja rajaus
Pääasiallisen toiminnan käsite kuvaa henkilön taloudellisen toiminnan laatua. Väestö jaetaan pääasiallisen toiminnan perusteella työvoimaan kuuluviin ja työvoiman ulkopuolella oleviin. Nämä ryhmät voidaan edelleen jakaa alaryhmiin. Luokitus perustuu tietoihin henkilön toiminnasta vuoden viimeisellä viikolla. Koulutukseksi katsotaan kaikki sellainen perusasteen jälkeinen loppuun suoritettu koulutus, jonka kesto on vähintään 400 tuntia. Aikuiskoulutusta, kuten työnantajan järjestämää koulutusta, järjestöjen ja yhdistysten antamaa koulutusta, kielikursseja, kirjeopetusta tms., ei lueta koulutukseksi. Koulutusastejaottelu noudattaa koulujärjestelmän rakennetta, jossa koulutus etenee vuosijaksottain alemmilta koulutuksen asteilta ylemmille. Mitä pidemmästä koulutuksesta on kysymys, sitä korkeampi on koulutusaste. Kultakin henkilöltä on otettu huomioon vain yksi koulutus, joka on korkein suoritettu tutkinto tai samanasteisista tutkinnoista viimeksi suoritettu tutkinto. Jos henkilö on suorittanut ylioppilastutkinnon toisen asteen tutkinto) ja toisen asteen ammatillisen tutkinnon, koulutus määräytyy ammatillisen tutkinnon mukaan. Koulutustieto on puutteellinen ulkomaan kansalaisten osalta. Aikasarja
Tiedot ovat vuodesta 2001 lähtien.
Tietolähde
© Tilastokeskus - Statistikcentralen Päivitystiheys
Vuosittain