To the Top
The 3 steps are Choose table, Choose variable and Show result. You are currently at Choose variable

Aluesarjat statistical database

Choose variables

5/16/2023
Henkilö
4/3/2024
9/6/2010
Yes
Tilastokeskus
Now you have come to the page, Choose variable. This page give you the oportunity to select which variables and values you want to display in your result of the table. A variable is a property of a statistical unit. The page is divided into several boxes, one for each variable, where you can select values by click to highlight one or more values. It always starts with the statistics variable which is the main value counted in the table.
Mark your selections and choose between table on screen and file format. Marking tips
Mandatory
Field for searching for a specific value in the list box. This is examples of values you can search for.Helsinki , Espoo , Vantaa ,

Selected 0 of total 19

Mandatory
Field for searching for a specific value in the list box. This is examples of values you can search for.Väestö yhteensä , 0-vuotiaat , 1-vuotiaat ,

Selected 0 of total 45

Selected 0 of total 3

Optional variable

Selected 0 of total 4

Optional variable
Mandatory

Selected 0 of total 4

Mandatory
Field for searching for a specific value in the list box. This is examples of values you can search for.2001 , 2002 , 2003 ,

Selected 1 of total 22

Number of selected data cells are:
(maximum number allowed is 300,000)

Presentation on screen is limited to 1,000 rows and 30 columns

Number of selected cells exceeds the maximum allowed 300,000
Väkiluku Merkintöjen selitykset:
.. (kaksi pistettä), tietoa ei ole saatu tai se on liian epävarma ilmoitettavaksi;
. (piste), loogisesti mahdoton esitettäväksi;
0 (nolla), suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä. Tietosisältö
Sisältää tietoja seudulla vakituisesti asuvasta väestöstä iän, sukupuolen, äidinkielen ja siviilisäädyn mukaan 31. joulukuuta. Aluerajat
Helsingin seudun muodostavat neljä pääkaupunkiseudun kuntaa Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ja kymmenen kehyskuntaa Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Summatasoina taulukossa ovat pääkaupunkiseutu, kehysalue, Helsingin seutu ja Suomi. Lisäksi taulukossa on summataso Uusimaa, joka kattaa Helsingin seudun lisäksi kunnat Askola, Hanko, Inkoo, Karkkila, Lapinjärvi, Lohja, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pulkkila, Raasepori ja Siuntio. Aluejako vastaa uusimman tilastovuoden tammikuun 1. päivän tilannetta. Poikkeuksen muodostavat Vuoden 2009 alussa Helsinkiin liitetyt Sipoon kunnan lounaisosa (nyk. Östersundomin alue) sekä niin sanottu Västerkullan kiilan alue Vantaan kaupungista. Tämä tulee ottaa huomioon verrattaessa tilastovuosien 2002-2008 väestölukuja tilastovuosien 2009- lukuihin koskien Helsinkiä, Vantaata ja Sipoota sekä summatasoja pääkaupunkiseutu ja kehysalue.
Helsingin seutu on asunto- ja työmarkkina-alue. Tietolähde
Tilastokeskus, Väestötilastopalvelu Kohdejoukko ja rajaus
Väestöllä tarkoitetaan kunnassa vakituisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla Digi- ja väestötietoviraston (DVV, vuoteen 2019 saakka Väestörekisterikeskus) ylläpitämän väestötietojärjestelmän mukaan on kotipaikka kunnassa vuodenvaihteessa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta, samoin ne Suomen kansalaiset, jotka asuvat tilapäisesti ulkomailla.
Ulkomaalaisella on kotipaikka kunnassa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikanhakija saa kotipaikan vasta, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty.
Kunnassa asuvat vieraan valtion lähetystöön, kaupalliseen edustustoon tai lähetetyn konsulin virastoon kuuluvat henkilöt sekä näiden perheenjäsenet ja henkilökohtainen palveluskunta eivät kuulu kunnan väestöön, elleivät ole Suomen kansalaisia. Sen sijaan Suomen ulkomailla olevien lähetystöjen ja kaupallisten edustustojen suomalainen henkilökunta sekä YK:n rauhanturvajoukoissa palvelevat luetaan kunnan väestöön. Vuoteen 1989 asti käytettiin tammikuun 1. päivän väestötiedon lähteenä henkikirjoitettua väestöä. Tämän jälkeen, eli 1.1.1990 alkaen siirryttiin rekisteripohjaiseen väestöön.
Vuodenvaihteessa 1993/94 alettiin käyttää väestötietolain (507/93) mukaisesti vuodenvaihteen asukaslukua, joka korvasi aiemmin käytetyn tammikuun 1. päivän tilanteen. Erona aikaisempaan on, että vuodenvaihteen asukasluvussa eivät ole mukana vuoden ensimmäisenä päivänä syntyneet ja muuttaneet.
Vuodenvaihteesta 1995/96 lähtien asukaslukutietoa muodostettaessa otetaan huomioon kaikki tammikuun loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen/Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmään saadut edellisen vuoden muutostiedot (1.1.1990: seuraavan toukokuun loppuun, 1.1.1991-95: seuraavan maaliskuun loppuun). Luokitukset
IKÄ tarkoittaa henkilön ikää kokonaisina vuosina. Tieto on saatu väestötietojärjestelmästä. Ikäluokitusvaihtoehtoja on taulussa viisi. SIVIILISÄÄDYLLÄ tarkoitetaan avioliittolain (234 / 29) mukaista asemaa. Luokitus on seuraava:
Naimaton
Naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa
Eronnut tai rekisteröidystä parisuhteesta eronnut
Leski tai leski rekisteröidyn parisuhteen jälkeen Rekisteröidyssä parisuhteessa olevat on tietosuojasyistä luokiteltu yhteen naimissa olevien kanssa, samoin rekisteröidystä parisuhteesta eronneet tai leskeksi jääneet eronneiden ja leskien kanssa. Vuodesta 2002 lähtien tilastot sisältävät myös rekisteröidyt parisuhteet, sillä 1.3.2002 astui voimaan laki (Laki rekisteröidystä parisuhteesta 9.11.2001/950), jonka mukaan samaa sukupuolta olevat parit ovat voineet rekisteröidä parisuhteensa. Vuodesta 2017 lähtien tilastot sisältävät myös samaa sukupuolta olevat avioparit, sillä 1.3.2017 astui voimaan avioliittolain muutos, jonka mukaan samaa sukupuolta olevat parit ovat voineet solmia avioliiton. On huomioitava, ettei avoliitto ole siviilisääty. Avoliitossa elää jokaisen siviilisäädyn edustajia, myös virallisesti edelleen naimisissa olevia. Nykyiset avioerosäännökset eivät enää tunne asumuseron käsitettä. Vanhojen avioerosäännösten nojalla ennen 1.1.1988 asumuseroon tuomitut ja edelleen asumuserossa elävät on tilastoissa luettu naimisissa oleviin. Tieto siviilisäädystä saadaan väestötietojärjestelmästä. ÄIDINKIELI -tieto on saatu väestötietojärjestelmästä. Samalla kun vanhemmat ilmoittavat syntyneelle lapselle rekisteriin nimen, he ilmoittavat lapsen kielen. Kieli säilyy samana väestötietojärjestelmässä, ellei sitä erikseen muuteta. Kielet on koodattu Väestörekisterikeskuksessa ISO 639-1 -standardin mukaisesti. Tässä taulussa äidinkieli on kolmiluokkaisena: Suomi, Ruotsi ja Muu kieli. HUOM! Tämän taulukon vuosien 2015 ja 2016 aineistoissa saamenkieliset puuttuvat ryhmästä Muu kieli. Aikasarja
Tiedot ovat vuodesta 2001 lähtien. Tietojenkeruumenetelmät
Tiedot henkilöiden asuinpaikasta saadaan väestötietojärjestelmään muuttoilmoituksen kautta. Päivitystiheys
Vuosittain Asiasanat
väestö, ikä, sukupuoli, äidinkieli, siviilisääty

Siviilisääty

Naimisissa * ks. alaviite

Sisältää vuodesta 2002 lähtien myös rekisteröidyt parisuhteet.