7. 010v -- Helsingin seudun väestönmuutokset alueen mukaan 2001-

Merkintöjen selitykset:
.. (kaksi pistettä), tietoa ei ole saatu, se on liian epävarma ilmoitettavaksi tai se on salattu;
. (piste), loogisesti mahdoton esitettäväksi;
0 (nolla), suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä.
Väestönmuutosten yhdistelmä Tietosisältö
Sisältää tietoa syntyneistä, kuolleista ja kuntien välisistä tulo- ja lähtömuutoista, maahan- ja maastamuutoista sekä väkiluvusta 31.12. Aluerajat
Helsingin seudun muodostavat neljä pääkaupunkiseudun kuntaa Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ja kymmenen kehyskuntaa Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Summatasoina taulukossa ovat pääkaupunkiseutu, kehysalue, Helsingin seutu ja Suomi. Lisäksi taulukossa on summataso Uusimaa, joka kattaa Helsingin seudun lisäksi kunnat Askola, Hanko, Inkoo, Karkkila, Lapinjärvi, Lohja, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pulkkila, Raasepori ja Siuntio. Aluejaottelu vastaa tilastovuotta seuraavan vuoden tammikuun 1. päivän tilannetta. Näin ollen yhdistyneiden kuntien väliset muutot on siirretty sisäisiin muuttoihin. Vuoden 2009 alussa lounaisosa Sipoon kunnasta (nyk. Östersundomin alue) sekä niin sanottu Västerkullan kiilan alue Vantaan kaupungista liitettiin osaksi Helsinkiä. Tämä tulee ottaa huomioon verrattaessa tilastovuosien 2001-2007 väestönmuutoksia tilastovuosien 2008- lukuihin koskien Helsinkiä, Vantaata ja Sipoota sekä summatasoja pääkaupunkiseutu ja kehysalue. Helsingin seutu on asunto- ja työmarkkina-alue. Tietolähde
Tilastokeskus Kohdejoukko ja rajaus
Digi- ja väestötietovirasto (ent. Väestörekisterikeskus) kerää keskitetysti kaikki väestönmuutoksia – syntymää, kuolemaa, avioliiton solmimista ja avioeroa sekä muuttoliikettä – koskevat ilmoitukset. Digi- ja väestötietovirasto saa muutosilmoitukset väestörekisterin pitäjiltä, maistraateilta, tuomioistuimilta ym. Digi- ja väestötietovirasto käsittelee ja tarkistaa aineiston sekä päivittää väestötietojärjestelmänsä (jota 1.11.1993 asti kutsuttiin väestön keskusrekisteriksi). Digi- ja väestötietovirasto lähettää viikoittain, järjestelmän päivityksen jälkeen, väestönmuutostiedot konekielisessä muodossa Tilastokeskukselle, missä tiedot muokataan tilastollista käyttöä varten ja tulostetaan tilastotaulukoiksi. Muutoiksi luetaan vakituiset asuinpaikan vaihdokset. Alueelle tapahtuvasta muutosta käytetään nimitystä tulomuutto ja alueelta pois suuntautuvaa muuttoa kutsutaan lähtömuutoksi. Tulo- ja lähtömuuton erotus on nettomuutto. Väestönmuutostilastoista laskettu väestönmuutostieto poikkeaa väestörakennetilaston vastaavasta tiedosta, koska kaikkia muuttoja ei ole voitu tilastoida ja väkilukua korjataan muiden tietojen perusteella. Luonnollinen väestönlisäys (syntyneiden enemmyys): elävänä syntyneiden ja kuolleiden erotus
Kuntien välinen tulomuutto: kuntaan muutot muualta Suomesta / summatasoissa alueelle muutot muualta Suomesta
Kuntien välinen lähtömuutto: kunnasta muutot muualle Suomeen / summatasoissa alueelta muutot muualle Suomeen
Kuntien välinen nettomuutto: kuntien välisen tulomuuton ja lähtömuuton erotus
Nettosiirtolaisuus: maahanmuuton ja maastamuuton erotus
Kokonaisnettomuutto: nettosiirtolaisuuden ja kuntien välisen nettomuuton summa
Väestönlisäys: luonnollisen väestönlisäyksen, kuntien välisen nettomuuton ja nettosiirtolaisuuden summa
Väkiluvun korjaus: kokonaismuutoksen ja väestönlisäyksen erotus (korjaukset ovat enimmäkseen muuttoilmoitusten käsittelyssä tapahtuneiden virheiden jälkikäteen tehtyjä oikaisuja)
Kokonaismuutos: tilastovuoden ja edellisen vuoden lopun väkilukujen erotus
Väkiluku 31.12: väkiluku vuoden lopussa 31.12. Tieto kunnassa vakinaisesti asuvasta väestöstä vuoden lopussa saadaan Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä Aikasarja
Tiedot ovat vuodesta 2001 lähtien. Tietojenkeruumenetelmät
Elävänä syntynyt lapsi on ilmoitettava Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmään kahden kuukauden kuluessa syntymästä. Syntynyt lapsi tilastoidaan sen rekisterin mukaan, johon lapsi on kirjattu.
Kuolemasta on viipymättä ilmoitettava lääkärille tai poliisille. Terveydenhuollon toimintayksikön tai lääkärin on ilmoitettava tieto kuolemasta väestötietojärjestelmään (Laki 858/1997). Lääkäri kirjoittaa kuolemasta kuolintodistuksen. Poikkeustapauksessa poliisi tai lääninhallitus voi laatia kuolinselvityksen, jonka jälkeen vasta tieto kuolemasta voidaan antaa maistraatille, joka vie sen väestötietojärjestelmään.
Tiedot henkilöiden asuinpaikasta saadaan väestötietojärjestelmään muuttoilmoituksen kautta. Henkilön, joka vaihtaa kotipaikkaa, on lain mukaan viimeistään viikon kuluttua muutosta annettava itsestään ja kanssaan muuttaneista perheenjäsenistä muuttoilmoitus, joka toimitetaan uuden asuinpaikan maistraatille. Muutto ilmoitetaan lomakkeessa joko vakituiseksi tai tilapäiseksi. Muuttoilmoituksen saatuaan maistraatti päättää, onko kyseessä tilapäinen vai vakituinen asuinpaikan muutos. Opiskelijoiden muutot opiskelupaikkakunnalle katsotaan vakituisiksi muutoiksi (kotikuntalaki 201/1994). Päivitystiheys
Vuosittain Asiasanat
väestönmuutokset, syntyneet, kuolleet, syntyneiden enemmyys, luonnollinen väestönlisäys, tulomuutto, lähtömuutto, maastamuutto, maahanmuutto, siirtolaisuus, nettomuutto, nettosiirtolaisuus, Helsingin seutu, pääkaupunkiseutu, kehysalue, väkiluku, väestö