Espoon asuntokuntien tulot asuntokunnan elinvaiheen mukaan 1995- muuttujina Vuosi, Alue, Elinvaihe ja Tieto

Tietoja ei saa julkaista niiltä osa-alueilta, joilla asuu alle 100 asuntokuntaa. Aluejako
Helsingin, Espoon ja Vantaan osa-alueet pois lukien Helsingin pienalueet. Vuosittaisissa toimituksissa käytetään kulloinkin voimassa olevaa alueluokitusta. Jos osa-aluejaossa tapahtuu muutoksia, eri vuosina tuotetut tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään. Perusjoukko
Taulukoiden perusjoukkona ovat asuntokunnat tilastovuoden lopussa (31.12.). Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asuntoloissa asuvat ja asunnottomat eivät muodosta asuntokuntia. Asuntoväestön muodostavat kaikki asuntokuntiin kuuluvat henkilöt. Tilastovuoden aikana kuolleet henkilöt ja heidän tulonsa eivät ole mukana tiedoissa. Jokaisen taulukon perusjoukkoon kuuluvat kaikki asuntokunnat riippumatta siitä, onko asuntokunnalla ollut tuloja tarkasteltavassa tulolajissa. Tulottomat asuntokunnat ovat siis mukana desiilirajojen ja keskilukujen laskennassa. Tulokäsitteet Euromääräiset tiedot ovat kunkin tilastovuoden rahassa (eli eivät ole viimeisimmän tilastovuoden rahassa).
Valtionveronalaiset tulot jaetaan ansio- ja pääomatuloihin. Eräin poikkeuksin kaikki rahana tai rahanarvoisena etuutena saatu tulo on veronalaista. Veronalaisia eivät ole mm. eräät sosiaaliavustukset, eläkkeet, päivärahat ja korvaukset, kuten lapsilisät, asumistuet, toimeentulotuki ja julkisyhteisöiltä saadut stipendit ja apurahat. Käytettävissä olevat rahatulot lasketaan vähentämällä bruttorahatuloista maksetut tulonsiirrot:
+ palkkatulot
+ yrittäjätulot
+ omaisuustulot
+ saadut tulonsiirrot
(= bruttorahatulot)
– maksetut tulonsiirrot
= käytettävissä olevat rahatulot. Maksetut tulonsiirrot muodostuvat lähinnä välittömistä veroista ja sosiaaliturvamaksuista. Lisäksi maksettuihin tulonsiirtoihin luetaan pakolliset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut. Maksettuihin veroihin ei ole laskettu kirkollisveroa, vapaaehtoisia yksilöllisiä vakuutusmaksuja eikä välillisiä veroja.
Käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden (ns. ekvivalentit tulot) saadaan jakamalla kotitalouden tulot kotitalouden kulutusyksiköiden määrällä. Näin pyritään saamaan erityyppisten kotitalouksien tulot vertailukelpoisiksi ottamalla huomioon yhteiskulutushyödyt. Tilastossa käytetään Eurostatin suosittamaa ns. muunnettua OECD:n kulutusyksikköasteikkoa, jossa kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1, muut yli 13-vuotiaat henkilöt saavat painon 0,5 ja 0–13-vuotiaat lapset saavat painon 0,3. Tulokvintiilit
Tulokvintiilit on muodostettu tulodesiileistä. Tulodesiilit eli kymmenykset on muodostettu järjestämällä asuntokunnat tulojen mukaan suuruusjärjestykseen ja jakamalla ne kymmeneen yhtä suureen ryhmään. Jokaisessa desiilissä on siten 10 prosenttia asuntokunnista.
Desiilit määritellään jokaisella tulokäsitteellä kolmella eri aluetasolla, jotka ovat koko maa, Helsingin seutu ja kunta (Helsinki/Espoo/Vantaa). Helsingin seutuun kuuluvat Espoo, Helsinki, Vantaa, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula, Vihti, Mäntsälä ja Pornainen. Pienituloisuus
Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohti (ns. ekvivalentit tulot) ovat pienemmät kuin 60 prosenttia kaikkien kotitalouksien ekvivalenttien käytettävissä olevien rahatulojen mediaanitulosta. Tämän tulorajan alapuolelle jäävien osuutta väestöstä kutsutaan pienituloisuusasteeksi. Pienituloisuuden euromääräinen raja vaihtelee vuosittain. Määritelmä perustuu Euroopan unionin tilastolaitoksen Eurostatin suosituksiin. Merkintöjen selitykset
. (yksi piste), loogisesti mahdoton esitettäväksi
.. (kaksi pistettä), tietoa ei ole saatu tai se on liian epävarma ilmoitettavaksi tai se on salassapitosäännön alainen Lähde: Tilastokeskus, tulonjakotilasto