HELSINGIN ALUEJAKOMUUTOKSET

Helsingin tilastotoimi ja muu tietohuolto siirtyi käyttämään vuodesta 1984 lähtien piirijakojärjestelmää julkaisuissa ja muussa tietohuollossa virallisen kaupunginosaperustaisen aluejakojärjestelmän sijaan. (kaupunginhallitus 13.12.1982)

Peruspiirien osa-alueet ovat pääsääntöisesti samoja kuin kaupunginosien osa-alueet ja niiden numerointi perustuu kaupunginosien numerointiin, jolloin 1-2 ensimmäistä numeroa on kaupunginosan numero ja viimeinen numero osa-alueen numero.

VUOSI 1966

• 704 Vuosaaren peruspiiri liitettiin Helsinkiin vuoden alusta kaupunginhallituksen 25.11.1965 antamalla päätöksellä.

VUOSI 1973

Aluejakoa muutettiin (kaupunginhallitus 22.10.1973) seuraavasti:

• Pasilan kaupunginosa jaettiin neljäksi osa-alueeksi, joiden nimiksi vahvistettiin 171 Länsi-Pasila, 172 Keski-Pasila, 173 Itä-Pasila ja 174 Pohjois-Pasila.
• Vuosaaren osa-alueet 541 Keski-Vuosaari, 542 Nordsjön kartano, 544 Meri-Rastila ja 543 Uutela-Niinisaari perustettiin. (Uutela-Niinisaari jaettiin uudelleen 1999, katso VUOSI 1999 kohdat 9 ja 12).
• Muodostettiin uusi osa-alue 286 Maunulanpuisto osista 282 Maunulan ja 283 Metsälän osa-alueita.

VUOSI 1982

Vuoden 1982 alussa Vantaan Kuninkaalan kylästä liitettiin Helsingin Puistolan osa-alueeseen Sirkkalanmäen lähelle kaksi pientä aluetta. (kaupunginhallitus 14.3.1979)

Piirijakouudistuksen yhteydessä tehtiin seuraavat aluejakomuutokset (kaupunginhallitus 13.12.1982):

• Malmin Kivikon Lahdentien itäpuolinen pienalue 38:4:1 muutettiin Mellunmäen kaupunginosaan (peruspiiriin) kuuluvaksi ja siitä muodostettin 474 Kivikon osa-alue. Lahdentien länsipuolisen osa-alueen nimeksi annettiin 384 Tattariharju.
• Tapaninkylän pohjoiset pienalueet 39:1:3, 39:2:2, 39:2:4 ja 39:2:5 muutettiin Suutarilan kaupunginosaan (peruspiiriin) kuuluvaksi, ja samalla muodostettiin uudet osa-alueet 403 Töyrynummi ja 402 Tapulikaupunki.

Lisäksi seuraava osa-aluemuutos vaikuttaa alueiden väkilukuun:

• Lauttasaaren pienalue 31:0:4 (Kaskisaari) muutettiin Munkkiniemen kaupunginosaan (peruspiiriin) kuuluvaksi. Tällä ei ole osa-alueiden nimistöön vaikutusta.

VUOSI 1990

Aluejakoa muutettiin (kaupungin hallitus 26.11.1990) seuraavasti:

• Uusi osa-alue 545 Kallahti, joka muodostettiin osista 544 Meri-Rastila ja 541 Keski-Vuosaari osa-alueita.
• Osa-alue 354 Haltiala, joka muodostettiin yhdistämällä vanhat osa-alueet 354 Haltiala ja 355 Niskala.
• Vanhan peruspiirin 205 Etelä-Kaarela uudeksi nimeksi 205 Kaarela.

VUOSI 1996

• 457 Itäkeskus osa-alue perustettiin, ja se muodostui pääosin silloisen 455 Marjaniemen osa-alueen pienalueista 2 ja 3. (kaupunginhallitus 2.12.1996)

VUOSI 1999

Aluejakoa muutettiin vuonna 1999 (kaupunginhallitus 7.6.1999).

Uudet osa-alueet:

• 306 Talinranta, joka muodostuu osasta Munkkivuoren entistä pienaluetta 304:2.
• 227 Veräjälaakso, joka oli Veräjämäen pienalue 285:3.
• 361 Viikinranta, joka muodostuu entisen Viikinmäen pienalueesta 361:2 sekä osasta entisen Latokartanon pienaluetta 362:1.
• 362 Latokartano, joka muodostuu osasta entisen Latokartanon pienaluetta 362:2.
• 363 Viikin tiedepuisto, joka muodostuu osasta Latokartanon entistä osa-aluetta 362.
• 364 Viikinmäki, joka oli entisen Viikinmäen pienalue 361:1.
• 386 Pihlajisto, joka oli Pihlajamäen pienalue 383:3.
• 475 Kurkimäki, joka oli Kontulan pienalue 471:5.
• 543 Uutela, joka muodustuu osista entistä 543 Uutela-Niinisaari osa-aluetta.
• 546 Aurinkolahti, joka muodostuu Keski-Vuosaaren pienalueesta 541:5 sekä Kallahden pienalueesta 545:3.
• 547 Rastila, joka muodostuu osasta entisen Keski-Vuosaaren pienaluetta 541:3.
• 548 Niinisaari, joka muodostuu entisen Uutela-Niinisaaren pienalueista 543:1 ja 2 sekä osasta Nordsjön kartanoa 542.
• 549 Mustavuori, joka oli Keski-Vuosaaren pienalue 541:1.

Lisäksi seuraavilla osa-alueilla aluerajat muuttuivat siten, että ne vaikuttavat alueiden väkilukuun:

• 462 Tali laajeni 465 Pitäjänmäen teollisuusalueelle.
• 433 Herttoniemen teollisuusalueen eteläosan asuntoalue liitettiin 432 Roihuvuoreen ja samaan alueeseen liittyvä 434 Herttoniemenrannan kortteli samoin 432 Roihuvuoreen. Osa-alueen 434 nimi Herttoniemen satama muutettiin Herttoniemenrannaksi.
• 541 Keski-Vuosaaresta muodostettiin 547 Rastila sekä osittain 546 Aurinkolahti.

Lisäksi muodostettiin useita uusia pienalueita, esimerkiksi Etelä-Haagaan pienalue 291:6, joten Pikku-Huopalahden asuntoalue muodostuu pienalueista 150:5, 160:2 ja 291:6.

Osa-alueista 362 Latokartano, 364 Viikinmäki, 384 Tattariharju, 402 Tapulikaupunki on tilastotietoja jo aluejakomuutosta aikaisemmilta vuosilta, koska uutta tilastoaluetta vastaavalta alueelta on tiedot.

VUOSI 2007

Aluejakoa muutettiin vuonna 2007 (kaupunginhallitus 2.5.2007). Uudet osa-alueet:

• 335 Kuninkaantammi, joka muodostuu Hakuninmaan pienalueesta 334:4 ja osasta pienaluetta 334:3
• 230 Toukola jaettiin kahdeksi osa-alueeksi, pienalueesta 230:1 muodostettiin osa-alue 231 Toukola ja pienalueesta 230:2 muodostettiin 232 Arabianranta.

Myllypuron peruspiirin 702 aluetta laajennettiin Myllypuron urheilupuiston kohdalla siirtämällä Myllypuron urheilupuisto Vartiokylän peruspiiristä 701 Myllypuron puolelle.

Lisäksi useita osa-alueiden välisiä rajoja muutettiin asemakaavarajojen mukaisesti. Myös muodostettiin uusia pienalueita.

VUOSI 2009

Valtioneuvosto teki 28.6.2007 kuntajakolain nojalla päätöksen kuntajaon muuttamisesta Sipoon kunnan, Vantaan kaupungin ja Helsingin kaupungin välillä siten, että Helsingin kaupunkiin liitetään 1.1.2009 niin sanottu Västerkullan kiilan alue Vantaan kaupungista sekä lounaisosa Sipoon kunnasta. Helsingin pinta-ala kasvoi siten noin 29 km2, josta 3 km2 vesipinta-alaa.

Liitetty alue muodostaa Helsingin kahdeksannen suurpiirin, jossa on yksi peruspiiri, joka jakautuu kuuteen osa-alueeseen. (Kaupunginhallitus 8.12.2008)

8 östersundomin suurpiiri - östersundoms stordistrikt

801 östersundomin peruspiiri

Osa-alueet:

• 550 östersundom
• 560 Salmenkallio - Sundberg
• 570 Talosaari - Husö
• 580 Karhusaari - Björnsö
• 591 Landbo
• 592 Puroniitty - Bäckängen

VUOSI 2012

Aluejakoa muutettiin vuonna 2012 (kaupunginhallitus 26.11.2012).

Muutokset, jotka koskevat peruspiirien rajoja:

• 103 Kampinmalmi ja 102 Ullanlinna, jossa ns.Telakkarannan alue siirrettiin Hernesaaren osa-alueelta Punavuoren osa-alueelle.
• 301 Kallio ja 303 Vallila, jossa Sörnäisten ja Hermannin kaupunginosien välistä rajaa muutettiin itäiseltä osaltaan Kalasataman projektialueella.
• 201 Reijola ja 203 Haaga, jossa ent. Etelä-Haagan pienalue 2916 siirtyi Reijolan peruspiiriin uudelle Pikku-Huopalahden osa-alueelle.

Uusia osa-alueita muodostettiin 15 kpl, tunnuksiltaan ja nimiltään seuraavat:

• 105 Lauttasaaren peruspiiriin 311 Kotkavuori, 312 Vattuniemi, 313 Myllykallio ja 314 Koivusaari
• 201 Reijolan peruspiiriin 161 Vanha Ruskeasuo. Osa-alue muodostettiin 160 Ruskeasuon vanhoista pienalueista 1 ja 3.
• 201 Reijolan peruspiiriin 162 Pikku Huopalahti. Osa-alue muodostettiin Ruskeasuon vanhasta pienalueesta 2. Lisäksi uuteen pienalueeseen siirretään Meilahden (150) pienalue 5 ja Etelä-Haagan (291) pienalue 6. Samalla Etelä-Haagan pienalue 6 siirtyi Haagan peruspiiristä (203) Reijolan peruspiiriin (201). Tilastoalueena kantakaupunki (1.–27. kaupunginosat) kasvaa em. pienalueen verran. Meilahden (150) ja Etelä-Haagan (291) osa-alueet pienenevät, mutta niiden tunnukset tai nimet eivät muutu.
• 205 Kaarelan peruspiiriin 336 Honkasuo
• 301 Kallion peruspiiriin 101 Vilhonvuori, 102 Kalasatama, 103 Sompasaari ja 104 Hanasaari
• 303 Vallilan peruspiiriin 211 Hermanninmäki, 212 Hermanninranta ja 213 Kyläsaari
• 405 Puistolan peruspiiriin 415 Alppikylä. Muutos vaikuttaa vähentävästi 413 Tattarisuon osa-alueen tilastoissa.

Samalla käytöstä poistui neljä osa-aluetta: 100 Sörnäinen, 160 Ruskeasuo, 210 Hermanni ja 310 Lauttasaari. Näin ollen osa-alueiden määrä kasvoi 11:llä, jolloin osa-alueita on kaikkiaan 148.

Neljän osa-alueen nimi muuttui:

• 204 Munkkisaari, uusi nimi on 204 Hernesaari
• 433 Herttoniemen teollisuusalue, uusi nimi on 433 Herttoniemen yritysalue
• 465 Pitäjänmäen teollisuusalue, uusi nimi on 465 Pitäjänmäen yritysalue
• 494 Tahvonlahti, uusi nimi on 494 Kruunuvuorenranta. Osa-aluerajaa siirrettiin länteen, mikä ei vaikuta väestö tai rakennuskantatilastoihin.

Lisäksi seuraavien osa-alueiden rajoihin tehtiin tarkistuksia: Pohjois-Haagan ja Lassilan välistä rajaa siirrettiin siten, että Lassila laajeni Pohjois-Haagan suuntaan. Vaikutus asukaslukuun oli noin 130 henkeä. Siltamäen ja Töyrynummen välistä rajaa siirrettiin siten, että Siltamäki laajeni Töyrynummen suuntaan. Vaikutus asukaslukuun oli yli 1000 henkeä.